Tervetuloa uuteen kotiin

Keskustelu Saarijärven yhteisötalohankkeesta käynnistyi 2007. Hanketta toteuttamaan perustettiin vanhusneuvoston aloitteesta Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys helmikuussa 2009. Yhdistys sai Saarijärven kaupungilta tonttivarauksen Sivulanpellon alueelta.

Ennen lopullista ratkaisua Asumisoikeusyhdistys joutui hylkäämään kaksi rakennussuunnitelmaa, liian kalliina. Viime vaiheessa jouduttiin luopumaan yhteiskeittiöstä ruokailutiloineen, jotta hinta saatiin Raha-automaattiyhdistyksen asettamiin rajoihin.

Omatoimi -talossa on 24 huoneistoa. Niistä 6 on 65 neliön huoneistoa ja sama määrä 53 neliöisiä. 42 neliön huoneistoja on 12. Kaikki huoneistot olivat ennakkoon varattuja. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon 15.5.2015.

Puukerrostalo pystyyn seitsemässä kuukaudessa

Kun lopulliset suunnitelmat valmistuivat, eteneminen oli ripeää. Elokuun lopulla 2014 Asumisoikeusyhdistyksen hallitus hyväksyi suunnitelmat. Lopullinen päätös tehtiin asukaskokouksessa 18. syyskuuta 2014. Rakentaminen käynnistyi seuraavana päivänä.

Rakennuksen betoninen pohjakerros valmistui vuoden 2014 lopulla. Sen jälkeen rakentaminen oli tehtaalla sisätiloissa tehtyjen puisten tilaelementtien kuljetusta rakennuspaikalle ja nostamista paikoilleen. Nopean toteutuksen mahdollisti elementtirakentaminen. Huoneistoelementtejä valmistetaan Stora-Enson Hartolan tehtaalla.

Hankkeen kokonaishinta oli 4 142 135 €. Asumisoikeusmaksujen osuus on 660 000 € (15,9 %), RAY:n avustuksen osuus 1 186 000 euroa (28,6 %). Loppu 2 296 135 € (55,5 %) rahoitettiin Kuntarahoituksen myöntämällä lainalla, jolle on saatiin Saarijärven kaupungin takaus. Asumiskustannukset ovat alkuvaiheessa 8,00 euroa asuinneliöltä.

Iäkkäiden yhteisötalo

Omatoimi ei ole palvelutalo, eikä hoivakoti. Se on iäkkäiden ihmisten yhteisöllinen asuintalo, jossa jokaisella asukkaalla on oma huoneisto joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Asunnoissa on tilava kylpyhuone/wc, mutta ei saunoja. Se on turvallisuuskysymys. Kellarikerroksessa on yhteissauna sekä saunatupa.

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että talon ja sen ympäristön siisteydestä koneellisia lumitöitä lukuun ottamatta huolehtivat asukkaat vuorovedolla. Useimmat heistä tuntevat toisensa pitkältä ajalta. Se antaa mahdollisuuden monenlaisiin yhteisiin harrastuksiin. Talo on keskeisellä paikalla. Kaikki palvelut ovat rollaattorimatkan päässä.

Yhteiskunnallekin hyvä vaihtoehto

Kun yhteiskunta vähentää laitospaikkoja, yhteisötalot ovat yksi vaihtoehto luoda ikääntyville olosuhteet, joissa he selviytyvät mahdollisimman pitkään ilman apua toinen toistaan tukien. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja lisää aktiivisuutta.

Yhteisö ei vastaa asukkaittensa hoidosta, mutta huolehtii siitä, ettei kukaan jää yksin. Kunnon heiketessä asukkaalla on mahdollisuus hankkia itselleen henkilökohtaisia palveluja. Yhteiskunta hyötyy yhteisöasumisesta siten, että laitoshoidon tarve vähenee ja siirtyy aivan vanhuuden loppuvaiheeseen.